いい加減、鉄道模型なんかやめろよ。

あのぅ〜　ふぅ… ヨレヨレでろれちゅがまわりましぇん

　

En términos biolóxicos, os órganos sexuais
femininos forman o aparello reprodutor,
mentres que as características sexuais secundarias
teñen como función a atracción dun home ou
a alimentación dos bebés.
Aínda que nazan menos mulleres que homes,
hai máis mulleres entre a poboación adulta.
As mulleres teñen un índice de mortalidade inferior que
os homes, aínda no útero,
e viven un promedio de cinco anos máis debido a unha combinación de factores
a xenética, a socioloxía, a saúde, a presenza do estróxeno,
e o efecto de altos niveis de andróxenos nos homes.
Aparello reprodutor femininoCo inicio da menstruación,
as funcións reprodutivas permiten que a maior parte das mulleres poidan quedar
embarazadas e dar a luz.
Á ciencia que estuda a reprodución feminina e os órganos reprodutores é a
xinecoloxía.
As mulleres xeralmente chegan á menopausia en torno aos 50 anos,
idade á cal as súas ovarios deixan de producir estrógenos e termina a etapa de
aptitude reproductiva.
En xeral, as mulleres sofren as mesmas enfermidades que os homes
con todo hai algunhas enfermidades específicas que se dan con maior frecuencia ou
exclusivamente en mulleres, e pola contra hai enfermidades que as mulleres
non padecen como a hemofilia,doenza exclusiva dos varóns.
En xeral as mulleres teñen menor tamaño, talla e peso total que os homes. Así mesmo,
e debido a factores hormonais, teñen un peso óseo inferior e unha maior porcentaxe
graxa con menos masa graxa.
Malia isto as mulleres desenvólvense máis rápido na adolescencia, polo tanto nese
período ten unha media de estatura maior aos varóns que decrece ata que se chegue ata a idade adulta.
A distribución graxa na muller é diferente ao home, presentando unha distribución maior en glúteos,
mamas, cadeiras e coxas.
A muller ten unha pelve máis ancha, maior angulación do fémur e maior lordose
lumbar que o home.

En términos biolóxicos, os órganos sexuais
femininos forman o aparello reprodutor,
mentres que as características sexuais secundarias
teñen como función a atracción dun home ou
a alimentación dos bebés.
Aínda que nazan menos mulleres que homes,
hai máis mulleres entre a poboación adulta.
As mulleres teñen un índice de mortalidade inferior que
os homes, aínda no útero,
e viven un promedio de cinco anos máis debido a unha combinación de factores
a xenética, a socioloxía, a saúde, a presenza do estróxeno,
e o efecto de altos niveis de andróxenos nos homes.
Aparello reprodutor femininoCo inicio da menstruación,
as funcións reprodutivas permiten que a maior parte das mulleres poidan quedar
embarazadas e dar a luz.
Á ciencia que estuda a reprodución feminina e os órganos reprodutores é a
xinecoloxía.
As mulleres xeralmente chegan á menopausia en torno aos 50 anos,
idade á cal as súas ovarios deixan de producir estrógenos e termina a etapa de
aptitude reproductiva.
En xeral, as mulleres sofren as mesmas enfermidades que os homes
con todo hai algunhas enfermidades específicas que se dan con maior frecuencia ou
exclusivamente en mulleres, e pola contra hai enfermidades que as mulleres
non padecen como a hemofilia,doenza exclusiva dos varóns.
En xeral as mulleres teñen menor tamaño, talla e peso total que os homes. Así mesmo,
e debido a factores hormonais, teñen un peso óseo inferior e unha maior porcentaxe
graxa con menos masa graxa.
Malia isto as mulleres desenvólvense máis rápido na adolescencia, polo tanto nese
período ten unha media de estatura maior aos varóns que decrece ata que se chegue ata a idade adulta.
A distribución graxa na muller é diferente ao home, presentando unha distribución maior en glúteos,
mamas, cadeiras e coxas.
A muller ten unha pelve máis ancha, maior angulación do fémur e maior lordose
lumbar que o home.

Ｔｈｉｓ　ｉｓ　ａ　Ｐｅｎ。

Vidiniai lytiniai organai yra dauginimosi sistemos organai. Per juos atliekamas lytinis aktas, juose subr？sta kiau？ial？st？, ？vyksta apvaisinimas, gemalo ir vaisiaus vystymasis.
Gimdymo metu per moters lytinius organus i？stumiamas vaisius su visais jo embrioniniais dariniais vis？ pirma placenta.
Riba tarp moters vidini？ ir i？orini？ lyties organ？ yra mergyst？s pl？v？, o prad？jus lytin？ gyvenim？ pl？v？s liku？iai.
I？oriniai lytiniai organai yra gerai apr？pinami krauju, juose yra daug nervini？ gal？ni？, tai su lytiniu geismu susij？ ir organai.
Da？nai, juose yra jautriausios moters erogenin？s zonos.
J？ stimuliavimas skatina mak？ties sieneli？ sudr？kim？　mak？ties lubrikacij？, ma？？j？ lytini？ l？p？ ir varput？s padid？jim？, laisvesn？ ？？jim？ mak？tin.
Visa tai dar labiau sustiprina vulvos jaudrum？ ir suteikia lytinio susijaudinimo poj？t？.
Rauk？l？s tarp lytini？ l？p？, palei varput？ ir mak？ties prieang？ tai vietos, kurios nus？da ？lapimo ir lytini？ i？skyr？ liku？iai, ir jie gali sukelti a？tr？ nemalon？ kvap？, nemalonius poj？？ius, o kartais net b？ti u？degimo prie？astimi.
Tod？l vulvos plovimas yra b？tina lytin？s higienos sudedamoji dalis.
Jose formuojasi lytin？s l？stel？s kiau？ial？st？s. Ovogenez？s metu moters kiau？id？se I eil？s ovocitas turi chromosomas.
jam pirm？ kart？ dalijantis mejoti？kai, susidaro dvi l？stel？s, turin？ios po chromosomas.
Viena i？ ？i？ l？steli？, vadinama II eil？s ovocitu, gauna beveik vis？ citoplazm？.
Antroji vadinama pirmuoju poliniu k？neliu.
？is gali suirti arba v？l dalintis. II eil？s ovocite prasideda mejoz？s II dalijimasis ir baigiasi II metafaz？je.

Kelentit adalah sama dengan bahagian berhomolog zakar, iaitu secara embriologi, organ ini berasal daripada tisu yang sama dengan zakar.
Pencetus untuk membentuk zakar dan bukannya kelentit ialah tindakan hormon testosteron in utero sila lihat klitoromegali.
Organ ini terbentuk daripada korpus kavernosum, sekumpulan tisu kapilari yang mengandungi banyak tisu saraf.
Kelentit mengandungi dua kali lebih banyak penghujung saraf, berbanding dengan zakar, dan adalah amat sesuai untuk perangsangan seks.
Bahagian bahagian kelentit yang boleh dinampak terbentang dari komisur anterior temuan pinggir kedua dua bibir luar labia majora di pangkal bonggol pubik
sehingga furset fourchette, dan termasuk glans, tukup, serta bibir dalam labia minora.
Labia majora tidak dianggap sebagai sebahagian kelentit.
dilitupi pada keseluruhan atau sebahagiannya oleh tukup atau prepus, tisu yang berhomolog dengan kulit khatan jantan.
Untuk manusia, jasad klitoris terbentang beberapa sentimeter ke arah atas serta ke belakang sebelum berpisah menjadi dua cabang yang dikenali sebagai krura klitoris.
Dibentuk seakan-akan songsang, krura-krura ini terbentang ke sekeliling dan ke bahagian dalaman labia majora.
Bersama dengan komponen komponen luaran serta dalamannya, kelentit dianggap sebagai sama saiznya dengan zakar.
Kebanyakan bahagian kelentit terselindung, dan perangsangan luaran ke atas seluruh kelentit boleh menghasilkan kebangkitan nafsu berahi yang amat kuat.
Terdapat banyak perbezaan di kalangan wanita tentang betapa banyak kelentitnya terjulur dari tukup dan betapa banyaknya terselinding.
ada yang dilitupi pada keseluruhannya sehingga langsung tidak dapat dinampak dan ada juga yang terdedah pada keseluruhannya.
Selain itu, saiz syaf kelentit luaran mereka juga amat berbeza.
ada yang sekecil seperti pemadam pensil, dan ada yang sebesar seperti sebiji anggur.
Baru-baru ini, Helen Connell, ahli urologi, menemui tisu erektil yang terletak di bawah glans luaran.
Tisu erektil itu berpisah menjadi dua cabang, dengan lebih banyak cabang yang terletak berhampiran dengan mulut faraj.
Salah satu penjelasan yang dikemukakan untuk orgasma vagina adalah bahawa ia dihasilkan oleh perangsangan bahagian-bahagian dalaman kelentit semasa penembusan faraj.
Bagaimanapun, sesetengah wanita mengalami kedua dua orgasma kelentit serta orgasma faraj dan dapat membezakan antara
kedua dua ini dari segi deria rasa fizikal dan deria rasa umum yang berkait dengan setiapnya.
Struktur titik yang terletak di dalam faraj juga harus diambil kira.
Semasa kebangkitan nafsu berahi, kelentit menjadi besar apabila tisu erektilnya diisi dengan darah.
Sejurus sebelum orgasma, ereksi ini sering bertambah lagi dan menarik kelentit ke atas sehingga kelentit itu kelihatan susut apabila dilihat dari luar.

Kelentit adalah sama dengan bahagian berhomolog zakar, iaitu secara embriologi, organ ini berasal daripada tisu yang sama dengan zakar.
Pencetus untuk membentuk zakar dan bukannya kelentit ialah tindakan hormon testosteron in utero sila lihat klitoromegali.
Organ ini terbentuk daripada korpus kavernosum, sekumpulan tisu kapilari yang mengandungi banyak tisu saraf.
Kelentit mengandungi dua kali lebih banyak penghujung saraf, berbanding dengan zakar, dan adalah amat sesuai untuk perangsangan seks.
Bahagian bahagian kelentit yang boleh dinampak terbentang dari komisur anterior temuan pinggir kedua dua bibir luar labia majora di pangkal bonggol pubik
sehingga furset fourchette, dan termasuk glans, tukup, serta bibir dalam labia minora.
Labia majora tidak dianggap sebagai sebahagian kelentit.
dilitupi pada keseluruhan atau sebahagiannya oleh tukup atau prepus, tisu yang berhomolog dengan kulit khatan jantan.
Untuk manusia, jasad klitoris terbentang beberapa sentimeter ke arah atas serta ke belakang sebelum berpisah menjadi dua cabang yang dikenali sebagai krura klitoris.
Dibentuk seakan-akan songsang, krura-krura ini terbentang ke sekeliling dan ke bahagian dalaman labia majora.
Bersama dengan komponen komponen luaran serta dalamannya, kelentit dianggap sebagai sama saiznya dengan zakar.
Kebanyakan bahagian kelentit terselindung, dan perangsangan luaran ke atas seluruh kelentit boleh menghasilkan kebangkitan nafsu berahi yang amat kuat.
Terdapat banyak perbezaan di kalangan wanita tentang betapa banyak kelentitnya terjulur dari tukup dan betapa banyaknya terselinding.
ada yang dilitupi pada keseluruhannya sehingga langsung tidak dapat dinampak dan ada juga yang terdedah pada keseluruhannya.
Selain itu, saiz syaf kelentit luaran mereka juga amat berbeza.
ada yang sekecil seperti pemadam pensil, dan ada yang sebesar seperti sebiji anggur.
Baru-baru ini, Helen Connell, ahli urologi, menemui tisu erektil yang terletak di bawah glans luaran.
Tisu erektil itu berpisah menjadi dua cabang, dengan lebih banyak cabang yang terletak berhampiran dengan mulut faraj.
Salah satu penjelasan yang dikemukakan untuk orgasma vagina adalah bahawa ia dihasilkan oleh perangsangan bahagian-bahagian dalaman kelentit semasa penembusan faraj.
Bagaimanapun, sesetengah wanita mengalami kedua dua orgasma kelentit serta orgasma faraj dan dapat membezakan antara
kedua dua ini dari segi deria rasa fizikal dan deria rasa umum yang berkait dengan setiapnya.
Struktur titik yang terletak di dalam faraj juga harus diambil kira.
Semasa kebangkitan nafsu berahi, kelentit menjadi besar apabila tisu erektilnya diisi dengan darah.
Sejurus sebelum orgasma, ereksi ini sering bertambah lagi dan menarik kelentit ke atas sehingga kelentit itu kelihatan susut apabila dilihat dari luar.

Kelentit adalah sama dengan bahagian berhomolog zakar, iaitu secara embriologi, organ ini berasal daripada tisu yang sama dengan zakar.
Pencetus untuk membentuk zakar dan bukannya kelentit ialah tindakan hormon testosteron in utero sila lihat klitoromegali.
Organ ini terbentuk daripada korpus kavernosum, sekumpulan tisu kapilari yang mengandungi banyak tisu saraf.
Kelentit mengandungi dua kali lebih banyak penghujung saraf, berbanding dengan zakar, dan adalah amat sesuai untuk perangsangan seks.
Bahagian bahagian kelentit yang boleh dinampak terbentang dari komisur anterior temuan pinggir kedua dua bibir luar labia majora di pangkal bonggol pubik
sehingga furset fourchette, dan termasuk glans, tukup, serta bibir dalam labia minora.
Labia majora tidak dianggap sebagai sebahagian kelentit.
dilitupi pada keseluruhan atau sebahagiannya oleh tukup atau prepus, tisu yang berhomolog dengan kulit khatan jantan.
Untuk manusia, jasad klitoris terbentang beberapa sentimeter ke arah atas serta ke belakang sebelum berpisah menjadi dua cabang yang dikenali sebagai krura klitoris.
Dibentuk seakan-akan songsang, krura-krura ini terbentang ke sekeliling dan ke bahagian dalaman labia majora.
Bersama dengan komponen komponen luaran serta dalamannya, kelentit dianggap sebagai sama saiznya dengan zakar.
Kebanyakan bahagian kelentit terselindung, dan perangsangan luaran ke atas seluruh kelentit boleh menghasilkan kebangkitan nafsu berahi yang amat kuat.
Terdapat banyak perbezaan di kalangan wanita tentang betapa banyak kelentitnya terjulur dari tukup dan betapa banyaknya terselinding.
ada yang dilitupi pada keseluruhannya sehingga langsung tidak dapat dinampak dan ada juga yang terdedah pada keseluruhannya.
Selain itu, saiz syaf kelentit luaran mereka juga amat berbeza.
ada yang sekecil seperti pemadam pensil, dan ada yang sebesar seperti sebiji anggur.
Baru-baru ini, Helen Connell, ahli urologi, menemui tisu erektil yang terletak di bawah glans luaran.
Tisu erektil itu berpisah menjadi dua cabang, dengan lebih banyak cabang yang terletak berhampiran dengan mulut faraj.
Salah satu penjelasan yang dikemukakan untuk orgasma vagina adalah bahawa ia dihasilkan oleh perangsangan bahagian-bahagian dalaman kelentit semasa penembusan faraj.
Bagaimanapun, sesetengah wanita mengalami kedua dua orgasma kelentit serta orgasma faraj dan dapat membezakan antara
kedua dua ini dari segi deria rasa fizikal dan deria rasa umum yang berkait dengan setiapnya.
Struktur titik yang terletak di dalam faraj juga harus diambil kira.
Semasa kebangkitan nafsu berahi, kelentit menjadi besar apabila tisu erektilnya diisi dengan darah.
Sejurus sebelum orgasma, ereksi ini sering bertambah lagi dan menarik kelentit ke atas sehingga kelentit itu kelihatan susut apabila dilihat dari luar.

Kelentit adalah sama dengan bahagian berhomolog zakar, iaitu secara embriologi, organ ini berasal daripada tisu yang sama dengan zakar.
Pencetus untuk membentuk zakar dan bukannya kelentit ialah tindakan hormon testosteron in utero sila lihat klitoromegali.
Organ ini terbentuk daripada korpus kavernosum, sekumpulan tisu kapilari yang mengandungi banyak tisu saraf.
Kelentit mengandungi dua kali lebih banyak penghujung saraf, berbanding dengan zakar, dan adalah amat sesuai untuk perangsangan seks.
Bahagian bahagian kelentit yang boleh dinampak terbentang dari komisur anterior temuan pinggir kedua dua bibir luar labia majora di pangkal bonggol pubik
sehingga furset fourchette, dan termasuk glans, tukup, serta bibir dalam labia minora.
Labia majora tidak dianggap sebagai sebahagian kelentit.
dilitupi pada keseluruhan atau sebahagiannya oleh tukup atau prepus, tisu yang berhomolog dengan kulit khatan jantan.
Untuk manusia, jasad klitoris terbentang beberapa sentimeter ke arah atas serta ke belakang sebelum berpisah menjadi dua cabang yang dikenali sebagai krura klitoris.
Dibentuk seakan-akan songsang, krura-krura ini terbentang ke sekeliling dan ke bahagian dalaman labia majora.
Bersama dengan komponen komponen luaran serta dalamannya, kelentit dianggap sebagai sama saiznya dengan zakar.
Kebanyakan bahagian kelentit terselindung, dan perangsangan luaran ke atas seluruh kelentit boleh menghasilkan kebangkitan nafsu berahi yang amat kuat.
Terdapat banyak perbezaan di kalangan wanita tentang betapa banyak kelentitnya terjulur dari tukup dan betapa banyaknya terselinding.
ada yang dilitupi pada keseluruhannya sehingga langsung tidak dapat dinampak dan ada juga yang terdedah pada keseluruhannya.
Selain itu, saiz syaf kelentit luaran mereka juga amat berbeza.
ada yang sekecil seperti pemadam pensil, dan ada yang sebesar seperti sebiji anggur.
Baru-baru ini, Helen Connell, ahli urologi, menemui tisu erektil yang terletak di bawah glans luaran.
Tisu erektil itu berpisah menjadi dua cabang, dengan lebih banyak cabang yang terletak berhampiran dengan mulut faraj.
Salah satu penjelasan yang dikemukakan untuk orgasma vagina adalah bahawa ia dihasilkan oleh perangsangan bahagian-bahagian dalaman kelentit semasa penembusan faraj.
Bagaimanapun, sesetengah wanita mengalami kedua dua orgasma kelentit serta orgasma faraj dan dapat membezakan antara
kedua dua ini dari segi deria rasa fizikal dan deria rasa umum yang berkait dengan setiapnya.
Struktur titik yang terletak di dalam faraj juga harus diambil kira.
Semasa kebangkitan nafsu berahi, kelentit menjadi besar apabila tisu erektilnya diisi dengan darah.
Sejurus sebelum orgasma, ereksi ini sering bertambah lagi dan menarik kelentit ke atas sehingga kelentit itu kelihatan susut apabila dilihat dari luar.

Kelentit adalah sama dengan bahagian berhomolog zakar, iaitu secara embriologi, organ ini berasal daripada tisu yang sama dengan zakar.
Pencetus untuk membentuk zakar dan bukannya kelentit ialah tindakan hormon testosteron in utero sila lihat klitoromegali.
Organ ini terbentuk daripada korpus kavernosum, sekumpulan tisu kapilari yang mengandungi banyak tisu saraf.
Kelentit mengandungi dua kali lebih banyak penghujung saraf, berbanding dengan zakar, dan adalah amat sesuai untuk perangsangan seks.
Bahagian bahagian kelentit yang boleh dinampak terbentang dari komisur anterior temuan pinggir kedua dua bibir luar labia majora di pangkal bonggol pubik
sehingga furset fourchette, dan termasuk glans, tukup, serta bibir dalam labia minora.
Labia majora tidak dianggap sebagai sebahagian kelentit.
dilitupi pada keseluruhan atau sebahagiannya oleh tukup atau prepus, tisu yang berhomolog dengan kulit khatan jantan.
Untuk manusia, jasad klitoris terbentang beberapa sentimeter ke arah atas serta ke belakang sebelum berpisah menjadi dua cabang yang dikenali sebagai krura klitoris.
Dibentuk seakan-akan songsang, krura-krura ini terbentang ke sekeliling dan ke bahagian dalaman labia majora.
Bersama dengan komponen komponen luaran serta dalamannya, kelentit dianggap sebagai sama saiznya dengan zakar.
Kebanyakan bahagian kelentit terselindung, dan perangsangan luaran ke atas seluruh kelentit boleh menghasilkan kebangkitan nafsu berahi yang amat kuat.
Terdapat banyak perbezaan di kalangan wanita tentang betapa banyak kelentitnya terjulur dari tukup dan betapa banyaknya terselinding.
ada yang dilitupi pada keseluruhannya sehingga langsung tidak dapat dinampak dan ada juga yang terdedah pada keseluruhannya.
Selain itu, saiz syaf kelentit luaran mereka juga amat berbeza.
ada yang sekecil seperti pemadam pensil, dan ada yang sebesar seperti sebiji anggur.
Baru-baru ini, Helen Connell, ahli urologi, menemui tisu erektil yang terletak di bawah glans luaran.
Tisu erektil itu berpisah menjadi dua cabang, dengan lebih banyak cabang yang terletak berhampiran dengan mulut faraj.
Salah satu penjelasan yang dikemukakan untuk orgasma vagina adalah bahawa ia dihasilkan oleh perangsangan bahagian-bahagian dalaman kelentit semasa penembusan faraj.
Bagaimanapun, sesetengah wanita mengalami kedua dua orgasma kelentit serta orgasma faraj dan dapat membezakan antara
kedua dua ini dari segi deria rasa fizikal dan deria rasa umum yang berkait dengan setiapnya.
Struktur titik yang terletak di dalam faraj juga harus diambil kira.
Semasa kebangkitan nafsu berahi, kelentit menjadi besar apabila tisu erektilnya diisi dengan darah.
Sejurus sebelum orgasma, ereksi ini sering bertambah lagi dan menarik kelentit ke atas sehingga kelentit itu kelihatan susut apabila dilihat dari luar.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän
mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon.
Kehitysvammaisuuden syyt ovat moninaiset eli toisin sanoen syy voi olla ympäristössä jatai geneettinen.
Vamma voi johtua joko geneettisestä perimästä, syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista
äidin raskaudenaikaisesta sairaudesta tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista.
Kehitysvammaisuuden riskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa äidin korkea ikä tai raskaudenaikainen huumeiden tai alkoholin käyttö tai tupakointi.
Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi
sosiaalityöntekijä, mahdolliset terapeutit, opettajatkasvattajat sekä luonnollisesti vanhemmat.
Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laajaalainen toimintakyvyn arviointi.
Lääketieteelliset tutkimukset käsittävät arvion kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkimisen ja
mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arvioinnin.
Psykologintutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä neuropsykologisen tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia.
Tautiluokituksen 　mukaisesti kehitysvammaisuus jaetaan eri vakavuusasteisiin siten, että älykkyysosamäärä vastaa lievää kehitysvammaisuutta
keskitasoista kehitysvammaisuutta, vaikeaa kehitysvammaisuutta ja alle syvää kehitysvammaisuutta.
Laajaalainen toimintakyvyn arviointi sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn.
Lisäksi on tarpeen selvittää asiakkaan ja hänen lähipiirinsä tilanne tuen ja palvelujen tarpeen arvioimiseksi.
Muun muassa Downin syndrooma ja Fragileoireyhtymä aiheuttavat kehitysvammaisuutta.
Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee syvästä kehitysvammaisuudesta lievään kehitysvammaisuuteen, joka ilmenee erityisesti oppimisen ja muistin vaikeuksina.
Usein kehitysvammaiset tarvitsevat erityisopetusta.
Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille.
Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö
vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän
mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon.
Kehitysvammaisuuden syyt ovat moninaiset eli toisin sanoen syy voi olla ympäristössä jatai geneettinen.
Vamma voi johtua joko geneettisestä perimästä, syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista
äidin raskaudenaikaisesta sairaudesta tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista.
Kehitysvammaisuuden riskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa äidin korkea ikä tai raskaudenaikainen huumeiden tai alkoholin käyttö tai tupakointi.
Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi
sosiaalityöntekijä, mahdolliset terapeutit, opettajatkasvattajat sekä luonnollisesti vanhemmat.
Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laajaalainen toimintakyvyn arviointi.
Lääketieteelliset tutkimukset käsittävät arvion kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkimisen ja
mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arvioinnin.
Psykologintutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä neuropsykologisen tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia.
Tautiluokituksen 　mukaisesti kehitysvammaisuus jaetaan eri vakavuusasteisiin siten, että älykkyysosamäärä vastaa lievää kehitysvammaisuutta
keskitasoista kehitysvammaisuutta, vaikeaa kehitysvammaisuutta ja alle syvää kehitysvammaisuutta.
Laajaalainen toimintakyvyn arviointi sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn.
Lisäksi on tarpeen selvittää asiakkaan ja hänen lähipiirinsä tilanne tuen ja palvelujen tarpeen arvioimiseksi.
Muun muassa Downin syndrooma ja Fragileoireyhtymä aiheuttavat kehitysvammaisuutta.
Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee syvästä kehitysvammaisuudesta lievään kehitysvammaisuuteen, joka ilmenee erityisesti oppimisen ja muistin vaikeuksina.
Usein kehitysvammaiset tarvitsevat erityisopetusta.
Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille.
Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö
vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän
mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon.
Kehitysvammaisuuden syyt ovat moninaiset eli toisin sanoen syy voi olla ympäristössä jatai geneettinen.
Vamma voi johtua joko geneettisestä perimästä, syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista
äidin raskaudenaikaisesta sairaudesta tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista.
Kehitysvammaisuuden riskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa äidin korkea ikä tai raskaudenaikainen huumeiden tai alkoholin käyttö tai tupakointi.
Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi
sosiaalityöntekijä, mahdolliset terapeutit, opettajatkasvattajat sekä luonnollisesti vanhemmat.
Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laajaalainen toimintakyvyn arviointi.
Lääketieteelliset tutkimukset käsittävät arvion kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkimisen ja
mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arvioinnin.
Psykologintutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä neuropsykologisen tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia.
Tautiluokituksen 　mukaisesti kehitysvammaisuus jaetaan eri vakavuusasteisiin siten, että älykkyysosamäärä vastaa lievää kehitysvammaisuutta
keskitasoista kehitysvammaisuutta, vaikeaa kehitysvammaisuutta ja alle syvää kehitysvammaisuutta.
Laajaalainen toimintakyvyn arviointi sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn.
Lisäksi on tarpeen selvittää asiakkaan ja hänen lähipiirinsä tilanne tuen ja palvelujen tarpeen arvioimiseksi.
Muun muassa Downin syndrooma ja Fragileoireyhtymä aiheuttavat kehitysvammaisuutta.
Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee syvästä kehitysvammaisuudesta lievään kehitysvammaisuuteen, joka ilmenee erityisesti oppimisen ja muistin vaikeuksina.
Usein kehitysvammaiset tarvitsevat erityisopetusta.
Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille.
Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö
vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.

糞スレ潰し
m9｡ﾟ(ﾟ^Д^ﾟ)ﾟ｡ﾌﾟｷﾞｬｰｯﾊﾊﾊﾋｬﾋｬﾋｬﾋｬ

おい、横文字野郎よ、荒らすのはいいけどせめて日本語にしてくれないか？

ttp://gimpo.2ch.net/test/read.cgi/gage/1235053297/l50

次スレ

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän
mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon.
Kehitysvammaisuuden syyt ovat moninaiset eli toisin sanoen syy voi olla ympäristössä jatai geneettinen.
Vamma voi johtua joko geneettisestä perimästä, syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän
mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon.
Kehitysvammaisuuden syyt ovat moninaiset eli toisin sanoen syy voi olla ympäristössä jatai geneettinen.
Vamma voi johtua joko geneettisestä perimästä, syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista

　

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän
mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon.
Kehitysvammaisuuden syyt ovat moninaiset eli toisin sanoen syy voi olla ympäristössä jatai geneettinen.
Vamma voi johtua joko geneettisestä perimästä, syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista
äidin raskaudenaikaisesta sairaudesta tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista.
Kehitysvammaisuuden riskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa äidin korkea ikä tai raskaudenaikainen huumeiden tai alkoholin käyttö tai tupakointi.
Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi
sosiaalityöntekijä, mahdolliset terapeutit, opettajatkasvattajat sekä luonnollisesti vanhemmat.
Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laajaalainen toimintakyvyn arviointi.
Lääketieteelliset tutkimukset käsittävät arvion kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkimisen ja
mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arvioinnin.
Psykologintutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä neuropsykologisen tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia.
Tautiluokituksen 　mukaisesti kehitysvammaisuus jaetaan eri vakavuusasteisiin siten, että älykkyysosamäärä vastaa lievää kehitysvammaisuutta
keskitasoista kehitysvammaisuutta, vaikeaa kehitysvammaisuutta ja alle syvää kehitysvammaisuutta.
Laajaalainen toimintakyvyn arviointi sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn.
Lisäksi on tarpeen selvittää asiakkaan ja hänen lähipiirinsä tilanne tuen ja palvelujen tarpeen arvioimiseksi.
Muun muassa Downin syndrooma ja Fragileoireyhtymä aiheuttavat kehitysvammaisuutta.
Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee syvästä kehitysvammaisuudesta lievään kehitysvammaisuuteen, joka ilmenee erityisesti oppimisen ja muistin vaikeuksina.
Usein kehitysvammaiset tarvitsevat erityisopetusta.
Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille.
Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö
vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.

やめたいがやめられない＿|￣|○

薬物中毒よりはマシかな。

Ｔｈｉｓ　ｉｓ　ａ　Ｐｅｎ。

999

祝　埋め立て

このスレッドは１０００を超えました。
もう書けないので、新しいスレッドを立ててくださいです。。。